Navigation 2


Tulosta tämä sivu
Linnunrata

Aurinkokuntamme kuuluu valtavaan tähtijärjestelmään, Linnunrataan. Se on litteä keskeltä reunoille oheneva kierteisgalaksi, jossa on useita satoja miljardeja tähtiä. Linnunrata on tasaisesti jakautuneista kierteishaaroista muodostunut spiraaligalaksi. Sen rakennetta on voitu tutkia havainnoimalla samanlaista naapurigalaksia, Andromedaa. Linnunrata näkyy tähtikirkkaana iltana vaaleana taivaan halki ulottuvana vyöhykkeenä (kuva Tähtikartat).

 


Tavoite: Tutustua Linnunradan rakenteeseen ja mittasuhteisiin.


Tutkimuksia: Keskustellaan oppilaiden kanssa yleisesti maailmankaikkeuden rakenteesta ja tähtijärjestelmistä. Käydään lyhyesti läpi galaksien erilaisia esiintymismuotoja ja valitaan sitten tutkimuskohteeksi oma galaksimme Linnunrata.

Tutustutaan Linnunradan ominaisuuksiin lähdemateriaalien avulla. Se on litteä kiekko, jonka keskuspullistumasta eroaa kaareutuvia kierteishaaroja. Keskellä on miljardeja tähtiä. Kierteishaaroissa on tähtiä harvemmassa. Linnunradan läpimitta on 100 000 valovuotta ja keskuspullistuman paksuus noin 10 000 valovuotta.

Aurinkokuntamme sijaitsee yhdessä spiraaligalaksin kierteessä noin 25 000 valovuoden päässä keskuksesta. Aurinko ja sen lähitähdet kiertävät Linnunradan keskustan ympäri kerran 250 miljoonassa vuodessa. Linnunradan kokonaismassan on arvioitu olevan yli tuhat miljardia Auringon massaa. Nykyisen tieteellisen tiedon mukaan Linnunradan keskuksessa oletetaan olevan miljoonan Auringon massan suuruinen musta aukko. Kiekon tason molemmilla puolilla on pallomaisia tähtijoukkoja.

1)  Hahmotellaan kuvat Linnunradasta paperille päältäpäin ja sivulta katsoen. Valitaan paperin kokoon sopiva mittakaava. Merkitään kuvaan Auringon paikka.

2)  Valmistetaan Linnunradasta pienoismalli askartelumateriaaleista. Tukevalle pahville piirretään ensin päältäpäin kuvatun spiraaligalaksin ääriviivat. Leikataan irti. Paperimassasta tai askarteluvanusta tehdään mittojen mukainen keskuspullistuma. Samaa materiaalia keskeltä kärkeen päin ohennettuna liimataan myös kierteishaaroihin.

Aurinkoa esittävä keltainen massapallo tai valmis pallo kiinnitetään oikeaan paikkaan spiraalihaarassa. Pallomaisia tähtijoukkoja voidaan valmistaa massasta tai helmistä. Kiekon alapuolelle ne ripustetaan lankaan ja yläpuolelle jäykkään metallilankaan. Oppilaat voivat maalata mallin haluamallaan tavalla.

3)  Pienoismalli voidaan valmistaa luokan yhteisenä projektina tai pienryhmissä. Keskustellaan valmiiden mallien äärellä niiden havainnollistavasta vaikutuksesta. Mietitään yhdessä keinoja mallin kehittämiseksi. Kehotetaan oppilaita miettimään toisenlaisia toteutusmalleja.

4) * Etsitään Internetistä muista spiraaligalaksien muodoista. Kiinnitetään huomiota kierteishaarojen muotoon ja lukumäärään. Tarkennetaan käsitteitä säännöllinen ja epäsäännöllinen spiraaligalaksi.

 


Menetelmät: Galaksin pienoismallin rakentaminen, sen liikkeiden havainnollistaminen, materian jakautumisen tutkiminen.

 


Materiaalit: Pahvia, askarteluvanua, palloja, värejä.

 


Pohdittavaa: Galaksien kuvista kannattaa tutkia spiraalihaarojen lukumäärää. Ovatko ne pareittain vastakkaisilla puolilla? Ovatko kaikki yhtä pitkiä?

 


Tulosten tarkastelua: Jos monta pienoismallia on valmistettu, vertaillaan niitä ja keskustellaan mahdollisista virheistä. Mietitään samalla, miten voisi havainnollistaa keskustan mustaa aukkoa. Pyydetään oppilaita kommentoimaan värien käyttöä.

 


Vinkkejä: Pahvipohjan sijaan voi kiekon valmistaa liisterin avulla paperimassasta. Massan sisällä voi käyttää tukea antamaan kanaverkkoa ja rautalankoja.

Asiasanoja: Galaksi, spiraalihaara, kierteisgalaksi, valovuosi, tähtijoukko, musta aukko.

 



Previous page: Galaksit
Seuraava sivu: Linnunradan malli