Navigation 2


Tulosta tämä sivu
Eläinrata

Maan kiertäessä Aurinkoa omaa rataansa Aurinko näyttää kulkevan samojen tähdistöjen kautta. Esimerkiksi kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko on Kravun tähdistön kohdalla ja talvipäivänseisauksen aikaan Kauriin tähdistön kohdalla. Tätä Auringon näennäistä rataa taivaan tähdistöjen kautta sanomme ekliptikaksi ja tähdistöjen muodostamaa ketjua Eläinradaksi. Auringon rata kulkee 13 tähdistön kautta, mutta vain 12 niistä on tavallisesti otettu mukaan johtuen vuoden jakamisesta 12 kuukauteen. Käärmeenkantajan tähdistöä ei yleensä mainita Eläinradasta puhuttaessa. Kuvassa tähtitieteen kurssilaiset (Tavira, Portugali, ks. Järjestöt EAAE) muodostavat Eläinradan "elävän mallin". Kukin henkilö renkaassa esittää yhtä Eläinradan tähdistöä. Keskellä on kirkas lamppu Aurinkona ja karttamaapallo Maana (kuva IH, Finland).


Tavoite: Opitaan tuntemaan Auringon sijainti eri vuodenaikoina. Tutkitaan Auringon näennäistä rataa tähtitaivaalla Maan kiertäessä Auringon kerran vuoden aikana. Valmistetaan pienoismalli.

Tutkimuksia: Aurinkoa voi esittää tavallinen hehkulamppu. Maata kuvaa styrox-pallo. Pallon läpi pistetään grillitikku Maan akseliksi. Piirretään tussilla ekvaattori. Koululuokassa Maan ratatasoa voivat kuvata pulpettien kannet.

1) Tutkitaan ensin tähtikarttojen avulla Auringon radan eli ekliptikan kohdalle osuvia tähdistöjä ja luetteloidaan ne oikeassa järjestyksessä. Poiminnassa auttaa, jos muistaa horoskooppimerkit järjestyksessä.

2) Kirjallisuudesta (mm. Kaila: Tähtitaivaan opas, Ursa) löytyvät ekliptikan tähdistöjen kuvat kopioidaan. Piirtoheittimen tai dokumenttikameran avulla heijastetaan tähdistön kuva seinälle kiinnitettyyn A3-paperiin. Oppilaat piirtävät parityönä vuorotellen tähdistöjen kirkkaimmat tähdet symboleineen paperille ja halutessaan värittävät ne. Lisäväriä työlle antavat tähdistöön kuuluvat mytologiset figuurit. Niiden kuvia löytyy myös kirjallisuudesta (mm. Lovi, G., Tirion, W. 1973: Men, monsters and the modern universe. USA: Willman-Bell, Inc. Ursasta voi lainata tätä teosta). Oppilaat värittävät mielikuvituksen mukaan eläin- ja ihmishahmot (kuvat IH).

 

 

3) Kun pohjatyö on valmis, on mietittävä miten kukin Eläinradan tähdistö sijoittuu luokan keskellä olevan Maa-Aurinko-asetelman ympärille. Sääntö on seuraava: Kukin Eläinradan merkki on käsillä silloin, kun Aurinko on kyseisen tähdistön  kohdalla Maasta katsottuna. Esimerkiksi marraskuun lopulla Aurinko on meistä katsoen Jousimiehen tähdistön kohdalla eli kyseinen tähdistö on Maasta Aurinkoon päin katsottaessa Auringon takana (Oikeasti Aurinkoon ei saa katsoa suoraan!). Tähdistöjen sijoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle erikoistilanteista, eli talvi- ja kesäpäivänseisauksesta sekä kevät- ja syyspäiväntasauksesta. Nämä sitovat yhteensä neljä tähdistöä. Näin on helppo sijoittaa jokaiseen neljään väliin järjestyksessä tulevat tähdistöt.

4) On muistettava, että ekliptika poikkeaa 23 astetta Maan ratatasosta. Tämä täytyy ottaa huomioon mallia luokkaan rakennettaessa sijoittamalla toinen seisauspäivä ’pulpettitason’ yläpuolelle ja toinen alapuolelle. Tasauspäivät ovat sitten tietysti pulpettitasossa. Lisäviehkeyttä malliin tuo se, jos oppilaat voivat esittää kukin omaa tähdistöään ja luoda näin ’elävän mallin’ Eläinradasta.

5) * Mallia voi tarkentaa monin tavoin. Tähtikarttoja tutkimalla huomataan, että kaikki Eläinradan tähdistöt eivät ole sijoittuneet tasan ekliptikan kohdalle. Muutamien tähdistöjen tähdistä valtaosa sijaitsee ekliptikan pohjoispuolella, toisilla taas eteläpuolella. Tähdistöjen valtaama alue ekliptikalla ei ole yhtä suuri. Näitä voivat oppilaat tutkia ja sitten tarkentaa mallia sen mukaisesti. Auringon ja maapallon paikasta on hyvä keskustella oppilaiden kanssa. Vaikuttaako esimerkiksi radan elliptisyys merkittävästi rakennettuun malliin?

6) * Mallin äärellä on mukavaa pohdiskella mytologisten hahmojen olemusta ja merkitystä aikansa ihmisille. Peilaus nykyaikaan on varmasti oppilaita innostava aihe. Eri kansojen tulkinnat samoista tähdistöistä ja tähtikuvioista ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde oppilastyönä tai luokkaprojektina toteutettavaksi.


Menetelmät: Eläinradan tähdistöjen etsiminen tähtikartoista ja niiden tärkeimpien tähtien esittäminen valitussa mittakaavassa A3-paperilla. Kuvien järjestäminen suunniteltuun tilaan Auringon näennäisen radan mukaisesti. Keskustelu ekliptika- ja ekvaattoritasojen havainnollistamisesta, tähdistöjen kuvien sijoittelusta pienoismallissa sekä erikoispisteiden merkityksestä.

Materiaalit: Lamppu, styrox-pallo, grillitikkuja, A3-paperia, tusseja, piirtoheitin, kirjallisuutta.

Pohdittavaa: Keskustelu mallin äärellä on hyvin tärkeää. Siinä opettaja varmistaa, että oppilaat ymmärtävät mallin esittävyyden ja erikoispisteiden tilanteet elämässä. Mietitään lisäksi tilannetta, jos ekliptika ei olisi kallellaan ekvaattoritasoon nähden.

 


Tulosten tarkastelua: Oppilaat voivat esittää omia tulkintojaan mallin onnistumisesta ja esittävyydestä. Mahdollisia virheitä voidaan pohtia myös. Mallin äärellä voi pyytää heitä esittämään ’mitäs jos’ –kysymyksiä ja etsiä yhdessä niihin mahdollisia vastauksia. Oppilaat voivat mielikuvituksessaan loihtia toisenlaisia maailmoja!

 


Vinkkejä: Opettaja arvioi tutkimustyötä ottaen huomioon oppilaan iän ja painottaa sitoutumista, ahkeruutta ja ideointihalukkuutta. Opettaja auttaa tarvittaessa oppilasta hakemaan oikeita tietoja. Tavoitteena tulee olla, että oppilas saavuttaa riittävän tietotason.

Oppilailta tulee vaatia sitä, että malli kuvaa oikeaa tilannetta mahdollisimman hyvin. Toisaalta on hyvä keskustella mallin äärellä mahdollisista virheistä ja vääristä kuvista. Kirjallisuudesta löytyy helposti kuvamateriaalia tutkimustyön pohjaksi.


Asiasanoja: Eläinrata, Zodiac, ekliptika, maan ratataso, solmupiste, seisauspäivät, tasauspäivä, kevättasauspiste.
Kuvat: EAAE Tähtitieteen kesäkoulu Tavira Portugal 2000, IH Finland (www.eaae-astro.org)

 


Previous page: Aurinkokuntamalli
Seuraava sivu: Revontulet